Historia

HAAPAJÄRVEN 4H-YHDISTYKSEN 80-VUOTIS HISTORIIKKI  16.11.2014

4H-toiminta käynnistyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa vastauksena nuorten työttömyyteen, pahoinvointiin ja näihin kytkeytyneisiin muuttoaaltoihin maaseudulta kaupunkeihin. Toiminnan tavoitteena oli tuolloin tarjota nuorille sellaisia käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, että nämä voisivat pärjätä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Samalla tavoitteena oli levittää maaseudun nuorille tietoa maatilatalouden nykyaikaisista työmenetelmistä.

Toiminta alkoi maatalouskerhojen ympäriltä, mutta hyvin pian kerhojen ohjelmaan tuli myös puutarha-, säilöntä-, leivonta- ja ompelukerhoja. Apilanlehti patentoitiin kerhotyön tunnukseksi vuonna 1924. 4H:n perusideologiaksi muodostui ”Tekemällä oppiminen”. 

Suomeen 4H-aate saapui yksittäisten henkilöiden vierailtua järjestön syntysijoilla ja todettua samankaltaisen toiminnan tarpeellisuuden myös täällä. 4H-työn käynnistämiseen vaikutti useita merkittäviä järjestöjä, joista keskeisimpiä olivat kenraali Mannerheimin aloitteesta perustettu Lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto.

Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset perustettiin 1920-luvun puolivälissä maatalouskerhoyhdistysten nimellä. Valtakunnalliseksi keskusliitoksi perustettiin Suomen Maatalouskerholiitto vuonna 1928. Haapajärvellä toiminta alkoi 1934.

Toiminta oli 1930 ja 1940 luvuilla vain kesäaikana tapahtuvaa toimintaa. Kerhoneuvojat kiersivät keväällä kouluissa ja nuorten kotona etsimässä nuoria mukaan toimintaan. Nuorille jaettiin talousseuran lahjoittamia siemeniä, joita he kylvivät aarin kokoisille vihannespalstoille. Neuvoja kiersi kesän aikana opastamassa nuoria, joiden piti laatia yrityksistään tarkka kirjanpito. Syksyllä pidettiin päätösjuhla johon nuoret voivat tuoda kasvattamiaan juureksia näytille. Kursseja järjestettiin myös runsaasti: mm. vispilä ja patapesimen tekokursseja sekä keittokursseja.

Sotien jälkeen toiminnan ylläpitäminen kävi mahdottomaksi valtuuston tehdessä vuosittain kielteisen päätöksen määrärahan myöntämisestä neuvojan palkkaukseen. Vasta sokerijuurikkaan viljelyn alettua todettiin harventajien kouluttaminen niin tarpeelliseksi että melkeinpä sen ansiosta Haapajärvelle saatiin neuvoja. Kerhotoiminta käynnistettiin uudelleen 26.4.1960. Maatalouskerhoyhdistys rekisteröitiin 1963.

60-luvulla tärkeimmällä sijalla toiminnassa oli yritystoiminta. Yritykset olivat etupäässä vihannes- ja sokerijuurikaspalstoja. Kerholaiset harvensivat suuren osan koko kunnan juurikasalasta sovitulla palvelutoiminnalla. Kotieläinkerholaisia oli myös runsaasti. Toiminta monipuolistui 60-luvun loppupuolella. Ohjelmaan tulivat retket, kerhotoiminta ja metsäkerhotyö. Toritoiminta aloitettiin Haapajärvellä ensimmäisenä Oulun piirin alueella.

1970-luvun alussa yhdistyksen nimi muutettiin Haapajärven 4H-yhdistykseksi. Yritystoiminnassa vihannes- ja marjanviljely lisääntyivät sekä tehtiin sopimuksia Pohjolan maidon kanssa. Tyhjien apulantasäkkien välittäminen Rosenlewille aloitettiin. Myös IFYE toimintaan osallistuttiin ensimmäisen kerran.

1980-luvun alkupuolella uutena toimintamuotona mukaan tuli sieniasematoiminta. Yhdistys välitti suolasieniä Valiolle. Parhaimmillaan sieniä välitettiin yli 12 tonnia. Metsäkerhopuolella kerholaiset keräsivät käpyjä ja kasvattivat kuusen ja männyn taimia. Suuri joukko innokkaista metsäkerholaisia kerääntyi Haapajärvelle kun yhdistys sai järjestettäväkseen valtakunnalliset männynistutuskilpailut. Kursseja järjestettiin mm. malminetsintään ja muovihuoneen rakentamisesta. 80-luvun loppupuolella aloitettiin puolukan välitys Kiantama Oy:lle.

90-luku 4H-järjestössä oli projektitoiminnan aikaa. 1983 työpalveluprojektin kautta aloitettiin nuorten työllistäminen erilaisiin tehtäviin. Alueellamme pyöri myös Kotikyläleader projekti jonka tarkoituksena oli ehkäistä nuorisotyöttömyyttä ja maaltamuuttoa sekä parantaa kuntalaisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Kursseja järjestettiin mm. kudonnassa, ATK:sta sekä luomuviljelystä.

2000-luvulla käyttöön otettiin uusi tuote: TOP-yrittäjyyskasvatus. Kaikille avoin, netistä löytyvä TOP-tehtäväpankki korvasi aiemmin käytössä olleet 4H-tehtäväkortit. Käyttöön otettiin myös uusi toimintamalli nuorten yritystoimintaan, 13–28-vuotiaille nuorille suunnattu 4H-yritys jonka tavoitteen on edistää nuorten yrittäjyyttä.  2003 muuttui 4H-järjestön jäsenlehden nimi. Jo pitkään Nuorten Sarkana tunnettu lehti sai uudeksi nimekseen 4H-Pilke.  2008 aloitettiin Ajokortti Työelämään koulutukset, joissa nuoria perehdytettiin työnhakuun ja työelämän pelisääntöihin. Metsissä mahdollisuus verkostohankkeen myötä alkoi metsäpäivien järjestäminen koululaisille.  2008 Haapajärvellä järjestettiin 4H-mestruuskilpailut joihin osallistui runsaasti nuoria ympäri Suomen.  4H:ssa otettiin käyttöön kolme askelta työelämään toimintamalli joka pitää sisällään 4H-nuorisotyön avaintuotteet jotka ovat ryhmätoiminta, koulutukset, työllistäminen ja nuorten yritykset. Toimintamalli on 4H-järjestön vastaus nuorten syrjäytymistä koskeviin ajankohtaisiin haasteisiin.

2010-luku on tuonut mukanaan monia uudistuksia. Organisaatiouudistuksen myötä Suomen 4H-liitto ja 4H-piirit yhdistettiin vuoden 2014 alussa. Taloushallinnon uudistuksen myötä Suomen 4H-liitto tarjoaa kaikki taloushallinnon palvelut 4H-yhdistyksille. Järjestön Pilke-jäsenlehden julkaisu loppui vuonna 2013 ja järjestössä ryhdyttiin rakentamaan verkkopalvelua ja verkkoperusteista 4H-nuorisotyötä. Uusittu TOP-tehtäväpankki avattiin syksyllä 2014 ja siitä on tulossa verkossa toimiva kokonaisuus.

Yhdistyksen perustamisen jälkeen johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Esko Haljala, Alli Autio, Veikko Kukkola, Mauno Pihlajamaa, Raili Järvelä, Kyösti Niinikoski, Väinö Wassholm sekä Tiina Pietikäinen. Vuoden 2001 sääntöuudistuksen myötä johtokunta muutettiin hallitukseksi.

Neuvojina ovat toimineet Tauno Varila, Kaisu Soranta, Irma Tolonen, Alli Autio, Ritva Piippo, Erkki Hakkarainen, Marketta Sammalkangas, Anneli Rintala, Tiina Pussila, Tarja Saarela, Päivi Sornikoski sekä Aila Ruotsalainen. Neuvojan nimike on myös ajan kuluessa muuttunut alkuaan maatalouskerhoneuvojasta toiminnanjohtajaksi.

Kuluneiden vuosikymmenten aikana 4H-järjestön nuorisotyö on muuttunut ja kehittynyt aikakausien tarpeita vastaavaksi.  Järjestömme perusarvot ovat kuitenkin aina säilyneet samoina. 4H-työ tukee lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä. Käsillä tekeminen, kansainvälisyys sekä luonto ja ympäristö ovat meille tärkeitä asioita. 4H-järjestössä me teemme työtä nuorison ja tulevaisuuden eteen.